Helteisiä kesäpäiviä

Naistenviikolla juhlitaan monia nimipäiviä, niin myös minun nimipäiväni. Lapsuudenkotini perinteisiin on kuulunut mansikkakakku nimipäiväsankareiden kunniaksi. Naistenviikkoon osuikin serkusparvestani aika monet nimpparit! Olen tuota mansikkakakkuperinnettä yrittänyt pitää vielä näin aikuisenakin yllä. Tänä vuonna en tehnyt kakkua, vaan mansikat laitettiin valmiin torttupohjan päälle. Nimipäiväkahvit kuitenkin juotiin ja kyllä tuollainen mansikkatorttukin hyvältä maistuu! Vaarikin poikkesi kotimatkallaan herkuttelemaan mansikoilla.

Nyt on sitten tämän kesän mansikatkin saatu säilöttyä pakkaseen. Tästäkin saamme kiittää Vaaria eli appeani, joka kävi alkuviikosta mansikkatilalla poimimassa meille mansikat. Kaupanpäälle saimme vielä valmiiksi putsatuille mansikoille kotiinkuljetuksen. Voin vaan todeta, että appeni on oikea aarre ja ollut meille todella suureksi avuksi tänä kesänä! Lastenhoitoavusta saamme kyllä kiittää myös Mummia, ei sen puoleen!

Keskiviikkona teimme Mummon ja Papan kanssa lasten kovasti odottaman retken Tampereelle Särkänniemeen! Ja kyllä meillä oli hauskaa. Lapset nauttivat suunnattomasti kaikesta näkemästään ja kokemastaan ja osasivat olla koko päivän todella kiltisti. Kertaakaan ei kiukuteltu! Äiti voisi piirtää ihan rastin seinään!

Leikkautin kummastakin lapsesta tuollaisen silhuettikuvan. On tuokin taito! Olavi on ihan itsensä näköinen, tuo ilme on niin tunnistettavissa. Ainolla on kuvassa ihan liian jykevä leuka, mutta ei kukaan voi odottaa täydellisyyttä kun tietää, että tuo kuva on leikattu muutamassa minuutissa! Olen muuten joskus opiskeluaikana kuvaamataidon tunnilla kokeillut tuota leikkaamista ja voin kertoa, että ihmisen näköistä siitä ei tullut...

Lapset ovat kyllä nauttineet näistä aurinkoisista ja lämpimistä kesäpäivistä täysin rinnoin. Heti aamusta ollaan lähdetty ulos leikkimään. Ja kyllä näistä nyt täytyykin nauttia, on tuota sadetta sen verran tämän kesän aikana saatukin!