Viime sunnuntaina ajelimme koko porukka Nurmijärvelle. Tällä kertaa emme kuitenkaan menneet Mummille ja Vaarille vaan jonnekin ihan muualle. Sisustuspuoti Wanilla Rosessa oli sisustussunnuntai ja pihakirppis. Pääsin nyt vihdoinkin oikein paikan päälle katselemaan ja ihailemaan tuota puotia. aikaisemmin olen vain nettisivuja ja blogia ihastellut. Miten se onkin niin, että välillä jokin asia tuntuu olevan niin kaukana vaikka oikeasti se onkin ihan lähellä, melkein kulman takana. Meiltä kun ajaa Nurmijärvelle alle puolessa tunnissa!
Lapsia en tietenkään huolinut mukaani, vaan he lähtivät iskän kanssa jäätelölle ja leikkipuistoon siksi aikaa kun äiti ihmetteli puodissa ja pihalla. Ihanien vanhojen ja uusvanhojen tavaroiden lisäksi minua houkutteli paikalle luvattu -40% alennus Green gaten -astioista ja Peikonpojan Päivi!
Ja niinhän siinä kävi, että kotiin mukaan lähti ihana teekannu ja Päivin pöydästä muutamia japanilaisia nauhoja ja kirja (laitan kirjasta ihan oman postauksen kunhan ehdin)! Tämä kannu on nyt sitten minun aarteeni! Se on todellinen namu, ainakin sen vanhan vihreän teekannuni rinnalla. Olen jo pitkään suunnitellut pannumyssyn tekemistä, mutta jotenkin tuntui siltä ettei vanha kannuni ollut sen arvoinen. Toisaalta kaunis pannumyssy piilottaa kannun... pitäisiköhän niitä myssyjä tehdä kaksi?!
Ja tässä on toinen aarteeni ja unelmani! Ihan oma sivustavedettävä puusohva keittiöön. Tälläisestä olen haaveillut jo pitkään ja kun mieskin oli suostuvainen niin ostaa päräytin tämän, mielestäni todella kauniin yksilön. Se on meidän keittiöön juuri sopivan kokoinen ja ihanasti kulunut. Kansi siitä tosin puuttuu, mutta isäni lupasi sellaisen puutavaraliikkeestä hankkia, ihania nuo isät! Nyt sohvan laatikko on tungettu täyteen puhtaita mattoja ja tyynyjä ja niiden päälle leikkasin meidän vieraspatjan sopivan kokoiseksi. Nuo mummolan räsymatot mukavasti ryhdittävät tuota patjaa ja sallivat istumisen sohvalla siihen asti kun saamme sen uuden kannen! Ja omalla tavallaan nuo matot sopivat tuohon tyyliin. Nuo matot ovat muutenkin suosikkini. Ikää niillä on varmasti jo ainakin kolmekymmentä vuotta, mutta ne on aikanaan niin tiiviiksi kudotut, että ovat kestäneet ensin mummolani lattialla ja nyt meidän lattioilla. Ja aina ne on pesty juuriharjalla! 
Tämä puusohva sopisi loistavasti vanhan puutalon keittiöön! Keittiössä olisi tietenkin puuhella ja niin edelleen. Mutta koska näyttää siltä, ettei meillä vielä pariin vuoteen ole tuota omaa taloa, ei uutta eikä vanhaa, tyydyn haaveilemaan puusohvani nurkassa. Sohvasta on jo nyt tullut lempipaikkani!
2 kommenttia:
Oi upea! Näköjään tästä kiekasta tulee jänskä kun ollaan melko samoilla aallonpituuksilla tykkäämisinemme. Minäkin löysin vajaa kuukausi sitten vahna puusohvan mein keittiöön. Kestihän sen etsiminen lähes 10 vuotta mutta lopputulos vaivan arvoinen :)
Elikkäs jolle vielä arvannut niin Snyysi täällä ilmoittautuu valmistautuneena laittamaan piakkoin käsinkosketeltavaa postia =)
Kivan blogin löysin! Hienoja käsitöitä ja lämmin tunnelma. Lupaan palata.
Lähetä kommentti