Aloitimme Ainon kanssa muutama viikko sitten joulukorttien tehtailun. Löysin vihdoin ja viimein sen kauan kadoksissa olleen paperileikkurini! Se oli lähempänä kuin osasin aavistaa, saati etsiä. Minulla on jo pitemmän aikaa ollut tuolilla olohuoneessa keskeneräinen neule ja jostain ihmeen syystä leikkuri löytyi vielä toisistaan irrallaan olevien neuletakin kappaleiden välistä! Siis ihan oikeasti, vihonviimeinen paikka, josta osasin etsiä. Tai en edes etsinyt vaan korjasin neuleen sivuun tuolilta ja sieltä se kolahti lattialle!
Tämän vuoden kortit suunnittelin sellaisiksi, joiden tekemiseen Aino sai osallistua. Ainon tehtävänä oli piirtää jokaiseen korttiin hopeisella geelikynällä viivoja ns. vapaalla kädellä. Kortit taittelin tuollasiksi keskeltä aukeaviksi. Tässä kortit tämän ensimmäisen työvaiheen jälkeen.
Tämän jälkeen tein Ainon piirtämien viivojen sekaan muutaman viivan hopeisella kimalleliimalla ja leimasin Hyvää Joulua -tekstin mustalla leimasinvärillä toiseen liepeeseen. Tässä välissä suunnitelmat muuttuivat sen verran, että kortista tulikin vaakakortti. Ihan vaan siitä syystä, että kaikki Ainosta ja Olavista otetut kuvat olivatkin vaakakuvia...
Kerrankin maassa oli kunnolla lunta joulukorttikuvia otettaessa! Ei tarvinut kahta kertaa miettiä otetaanko kuvia sisällä vai ulkona. Lapsista oli ainakin hauskaa poseerata "turkeissaan" lumen keskellä lyhdyt käsissä. Ja ihan kivoja kuvia saatiin aikaiseksi. Noissa kuvissa Olavilla on muuten päässään se neulomani myssykkä.
Tämän vuoden kortit suunnittelin sellaisiksi, joiden tekemiseen Aino sai osallistua. Ainon tehtävänä oli piirtää jokaiseen korttiin hopeisella geelikynällä viivoja ns. vapaalla kädellä. Kortit taittelin tuollasiksi keskeltä aukeaviksi. Tässä kortit tämän ensimmäisen työvaiheen jälkeen.
Tämän jälkeen tein Ainon piirtämien viivojen sekaan muutaman viivan hopeisella kimalleliimalla ja leimasin Hyvää Joulua -tekstin mustalla leimasinvärillä toiseen liepeeseen. Tässä välissä suunnitelmat muuttuivat sen verran, että kortista tulikin vaakakortti. Ihan vaan siitä syystä, että kaikki Ainosta ja Olavista otetut kuvat olivatkin vaakakuvia...
Kerrankin maassa oli kunnolla lunta joulukorttikuvia otettaessa! Ei tarvinut kahta kertaa miettiä otetaanko kuvia sisällä vai ulkona. Lapsista oli ainakin hauskaa poseerata "turkeissaan" lumen keskellä lyhdyt käsissä. Ja ihan kivoja kuvia saatiin aikaiseksi. Noissa kuvissa Olavilla on muuten päässään se neulomani myssykkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti