Aloitin tammikuussa neulomaan villapuseroa SandnesGarnin Mini Duetista kummiytöllemme Emmalle. Neule eteni joutuisasti kainaloihin asti, mutta sitten eteen tulikin ongelmia. En nimittäin osannut päättää minkälaiset hihat taikka yläosan neuleeseen teen! Ensimmäisen hihan olen nyt aloittanut kolme kertaa ja vieläkään se ei ole hyvä. Neuleen vartalo-osa on tuollaista vähän kennon näköistä pintaneuletta ja alunperin olin suunnitellut neuleeseen kaarrokkeen. En kuitenkaan saanut päähäni miten jatkan tuota pintaneuletta, jotta saan kavennukset sujuvasti kaarrokkeeseen. Neule pääsi siis huilimaan hetkeksi... ... ja päätin tehdä valmiiksi Ainon satutakin! Aivoton ainaoikean neulominen tuntui tuon pähkäilyn jälkeen oikein sopivalta vaihtoehdolta. Ohje tuohon takkiin on Suuresta Käsityölehdestä 3/2008 ja lankana huovutettava Tove. Takki neulotaan reilun kokoisilla (nro 4) puikoilla ja valmis, tarkoituksella liian iso neule huovutetaan pesukoneessa sopivan kokoiseksi. Tätä neuletta olenkin nyt urakalla neulonut valmiiksi ja nyt puuttuu enää takin hupusta kymmenisen senttiä ja pääsen kokoamaan ja huovuttamaan. Hivenen kyllä pelottaa heittää takkia koneeseen, mutta minkäs teet. Tätäkin projektia on aloiteltu jo kesällä, jolloin testasin langan huopumista neulomalla takkiin taskut.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Virpoen varpoen
Tänään on virvottu ja varvottu puolin ja toisin. Meidän lapset naapureita ja naapuruston lapset meitä. Kellojen siirron takia piti innokkaita virpojia aamulla vähän toppuutella, mutta ihan kivasti jaksoivat odottaa. Lähistön pajut vaan oli jo viikolla tehokkaasti tyhjennetty kissallisista oksista ja jouduimme (halusin) hakemaan kunnollisia oksia eilen autolla vähän kauempaa. Ja tuli sekin todettua, että tänä talvena on lunta todella satanut reilusti. Pientareella oli lunta reilusti polvitaipeeseen ja kahlata sai oikein kunnolla, mistään hankikannosta ei ollut tietoakaan! Lumikin on viimepäivien vesisateiden jäljiltä niin kosteaa, että housut oli parin askeleen jälkeen aivan läpimärät. Eipä ole tälläistä ongelmaa edellisinä vuosina ollut. Tänään kuulin parikin itselleni uutta virpomislorua ja jopa yhden laulun. Myös muutamissa blogeissa on tänään loruteltu uusilla loruilla. Meidän lapset virpovat tällä itsellenikin lapsuudesta tutulla:
"Virvon varvon
terveeks, tuoreeks
tulevaks vuodeks
vitsa sulle, palkka mulle!"
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Kevätmekko
Ainolle valmistui toissa viikonloppuna yksinkertainen liivimekko Marimekon uudesta keväisestä miniunikosta. Näin tuon kankaan paikallisen myyjän ikkunassa ja heti oli pakko käydä ostamassa mekon pituinen pätkä kangasta.
Kaavaa en jaksanut tai ehtinyt itse piirtää, vaan otin valmiin kaavan muistaakseni toiseksi viimeisestä Suuresta käsityölehdestä, jossa mekko oli toteutettu Myllymyksujen villafleecectä. Mekko on kokoa 116 (Aino 110cm pitkä) ja on sopivan reilu, menee ainakin koko kesän! Tuohon kaavaan en ollut kauhean tyytyväinen, mekko ei istu päälle kovin kauniisti. Olisikohan syynä se, että kaava on tarkoitettu neuloksesta tehtäväksi tai se, että oma vaatimustaso on hivenen korkea mitä kaavoihin tulee?! Ihanan pirteä mekosta kuitenkin tuli ja Aino ainakin tykkää!
Itselleni voisin tehdä hameen siitä hieman isommasta Unikosta, jota on saatavilla myös näissä väreissä!
lauantai 13. maaliskuuta 2010
Omiin käsiin
Pappani rakasti sananlaskuja ja sananparsia. Hänellä tuntui olevan joka tilanteeseen aina sopiva sanonta tai sutkaus takataskussa. Tämän neuleprojektin kohdalla tuli heti mieleeni pappani sanonta: kävi niinkuin entiselle miehelle! En tosin koskaan päässyt täysin selville mitä sille entiselle miehelle oli oikein käynyt... mutta tämä tarina menee näin:
Jo monta talvea käytössä olleet nahkarukkaseni alkoivat tammi-helmikuun pakkasissa tulla tiensä päähän. Yritin saada rukkasraukoille jatkoaikaa pukemalla hanskojen päälle viime talvena neulomani hahtuvalapaset, mutta ei auttanut. Kylmä hiipi salakavalasti sormiin ja jotain oli tehtävä. Olin talven mittaan useammassa neuleblogissa törmännyt tuplalapasiin ja päätin pelastaa sormeni pakkasen kynsistä sellaisten avulla. Laatikosta löytyi viimetalvisten lapasten ja villahousujen jämähahtuvat ja niistä ajattelin neuloa oikein kunnolla huovutetut tuplat.
Lapasten varret tein niinikään lankavarastostani löytyneestä punaisesta Novitan Isoveljestä, koska halusin lapasiin joustavat ja hyvin kädessä pysyvät varret. Varsien jälkeen jättikokoinen kämmenosa hahtuvasta isoilla puikoilla ja pesukoneeseen huopumaan. Pesun jälkeen kunnon venyttely ja muotoilu kosteana ja kuivatus. Tiiviiksi huopunut lapanen olisi varmaan jo sinällään ollut lämmin, mutta halusin varmistaa sormieni tarkenemisen ja poimin varren yläreunasta silmukat sisälapasta varten. Sisälapasen langaksi valikoitui poistokorista edukkaasti ostettu Novitan Luxus Alpakka, joka on ihanan pehmeää ja ei pistele!
Hahtuva tosin alkoi loppua viimemetreillä ja toisen peukalon kärki on tehty päättelylangoista. Ja muistinpa taas ettei huovutettavien juttujen kanssa kannata koneeseen heittää froteepyyhkeitä, joista irtoaa nukkaa. Kaikesta tästä huolimatta lapasista tuli ihan kivat ja ainakin ihanan lämpimät! Mutta siihen entiseen mieheen palatakseni - kun lapaset tulivat valmiiksi, loppuivat myös pakkaset... no, ainakin minulla on valmiina hyvät lapaset, jos vaikka ensi talvenakin olisi kunnon pakkasia!
Hahtuva tosin alkoi loppua viimemetreillä ja toisen peukalon kärki on tehty päättelylangoista. Ja muistinpa taas ettei huovutettavien juttujen kanssa kannata koneeseen heittää froteepyyhkeitä, joista irtoaa nukkaa. Kaikesta tästä huolimatta lapasista tuli ihan kivat ja ainakin ihanan lämpimät! Mutta siihen entiseen mieheen palatakseni - kun lapaset tulivat valmiiksi, loppuivat myös pakkaset... no, ainakin minulla on valmiina hyvät lapaset, jos vaikka ensi talvenakin olisi kunnon pakkasia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)