Vuoden viimeistä päivää viedään kovaa vauhtia kohti iltaa. Ulkona paukkuu pakkanen ja raketit. Pakkanen onkin paukkunut koko joulukuun ajan mukavasti ja luntakin ollaan saatu varmaankin enemmän kun parina viime talvena yhteensä. Ajattelin näin vuoden viimeisenä päivänä vielä muutamalla kuvalla kertoa meidän joulukuustamme ja joulun odotuksesta. 
Joulun odotusta siivittivät niin tiernapojat kuin joulupolkukin. Myös kauneinmpia joululauluja käytiin lasten kanssa laulamassa. Muskarin joulujuhlassa Aino ja Olavi esiintyivät reippaasti tonttuina.
Jussi-sedän kanssa leivottiin taas pipareita...
askarreltiin... 
ja esiinnyttiin kerhon joulukuvaelmassa enkelinä ja paimenena 
Näiden kuvien myötä on hyvä pistää tämä joulu ja vuosi pakettiin ja siirtää ajatukset tulevaan vuoteen.
Onnellista Uutta Vuotta 2010!
Itsenäisyyspäivää vietimme mukavasti ystäviemme luona hyvän ruuan ja seuran merkeissä. Isommat lapset haettiin jo lauantaina mummolaan yökylään ja eilen illalla ajelimme perässä. Viikonloppuun mahtui sopivasti jouluvalmisteluja, juhlia ja lepoa. Aino ja Olavi olivat askarrelleet viikolla kerhossa tuollaiset ihanat lippuketjut. Ainon ketjussa oli neljä lippua ja Olavikin oli malttanut värittää ja leikata kaksi lippua. Kovasti kerhotäti kehui Olavin kädentaitoja ja keskittymiskykyä. Kotona ketjut yhdistettiin yhdeksi pitkäksi ketjuksi ja ripustettiin tuohon keittiön uuden seinähyllyn reunaan. 
Niin se vaan kääntyi marraskuu joulukuuksi. Korttitehtaallakin on ollut viime aikoina pahoja tuotannon seisahduksia, mutta pientä edistymistä on myös tapahtunut.
Ehdin moneen kertaan miettiä kalenterin pitämistä täällä blogissa, mutta päädyin kuitenkin tuohon sähköpostilla jaettavaan versioon. Ajatus "sähköisestä" kalenterista lähti liikkeelle sen jälkeen kun en ehtinyt tehdä kummitytöllemme kalenteria lähettämämme joulupaketin mukaan. Aluksi ajattelin lähettää kalenterin vain Emman äidin ja isän s-postiin. Halusin kuitenkin myös muistaa veljeäni ja siitä se sitten levisi kuin jokiseneväät! Kaiken lisäksi onnistuin sössimään ensimmäisen "luukun" lähettämisen ja kalenteri pääsi vauhtiin vasta päivän myöhässä - tekevälle sattuu! Ajattelin myös täällä blogissa julkaista valittuja paloja noista kalenterikuvista ja niiden mukana lähtevistä jouluisista runoista, jotka eivät valitettavasti ole omaa tuotantoa vaan täysin lainatavaraa. Ensimmäisen ja toisen päivän luukusta löytyi pieni iloinen Toivo tonttunen. 
Olen näitä Mailegin nissejä ihastellut monessa blogissa ja nettiputiikissa. Ehkäpä lasten joulusukista voisi tänä vuonna aattoaamuna löytyä omat tonttuset. Kuva on lainattu Mailegin sivuilta.
Viikonloppuna sain vaihdettua jo olohuoneeseen jouluverhot ja keittiönkin verhot ovat viimeistelyä vaille valmiina. Kaipaisin kuitenkin vielä lisää jouluisia yksityiskohtia kotiin. Tietenkin punaisia, sillä 
Tuossa ensimmäisessä työpöytäkuvassa vilahtivatkin jo uudet villasukkani, joten esitellään ne nyt sitten kunnolla. En edes muista kuinka monta vuotta siitä on, kun olen edellisen kerran neulonut aikuisten villasukat. Kovin paljon ei varmaankaan mene vikaan, jos veikkaan, että siitä olisi kymmenisen vuotta. Nyt markkinoilla on aivan ihania ohuita sukkalankoja, joista saa neulottua kenkiin sopivia sukkia. Sellaisille oli tarve ja ostin kaupasta kerän Fortissima degradee -lankaa (tai jotain sinne päin, Toivo nimittäin söi vyötettä juuri tänään), jossa on mukana bambua. Päätin kokeilla sukkiin myös elämäni ensimmäistä tiimalasikantapäätä! Ja se oli helppo! Ja siitä tuli hyvä! Ei reikiä ja niin ihanan ohut ja jalkaan istuva. Oppia ja mallia otin 
Näiden lisäksi ostin taas Espiralin pöydästä keraamikko Nina Uschanoffin ihanaa keramiikkaa, mutta niistä ei ainakaan vielä kuvia, lahjuksia kun ovat nekin.
Tässä hieman tunnelmapaloja kuvaushetkestä! Sitä oikeaa, kortteihin tulevaa kuvaa en tietenkään vielä paljasta. Näiden kuvien myötä mukavaa alkanutta marraskuuta ja joulunodotusta! 
