keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Keskeneräisiä kasoja

Meidän iskä on taas reissussa! Tämän pitäisi onneksi olla viimeinen reissu ennen vauvan syntymää. Se, että olen kahden lapsen kanssa kolmestaan kotona tarkoittaa myös sitä, että suurinpiirtein kaikki käsityöt seisovat odottamassa aikaa parempaa. Ainakaan mitään pitkäjänteisempää ei pysty tekemään, ainakaan ompelukoneen ääressä. Talo onkin täynnä keskeneräisten töiden kasoja, joista vuorotellen saa muutaman piston tai silmukan tehtyä.
Muutenkin alkaa olo olla jo tukala ja väsynyt. Kumartelu ja tavaroiden poimiminen lattialta ovat yhtä tuskaa. Selkää särkee ja lonkkia kolottaa. Pikku kaveri masussa ilmoittelee aika-ajoin olemassaolostaan autuaasti jalkojaan oikoen ja äiti haukkoo henkeä. No, totesihan tuo neuvolan tätikin, että alkaa tämä meidän Toivo-Kirsikka (Ainon antama nimi) olla jo aika hyvän kokoinen näille viikoille - tiedetään ja varsinkin tunnetaan!
Muutamat foorumin vaihdot pitäisi saada tämän kuun aikana tehtyä. Silityslaudalla odottelee tilkkuvaihdon tilkut jatkotyöstöä ja onpa joukkoon eksynyt yhdet silitystä kaipaavat pupunkorvatkin. Pupun vartalo puolestaan odottelee keittiönpöydän kulmalla täyttämistä...


Ainon tuolilta löytyy keskeneräinen tiskirätti, tällä kertaa Novitan uudesta ekopuuvillasta helmineuleisena. Ensimmäinen tiskirättini (se vaaleanpunainen bambuinen) osoittautui varsin toimivaksi ja päätin testailla rätin toimivuutta erilaisilla langoilla. Tämä vaalea beige onkin jo sarjan kolmas rätti! Tuossa välissä ehti valmistua vaaleanvihreä rätti Anttilasta ostetusta tarjouspuuvillalangasta, Vaakatilkun tapaan neulottuna ja lankaa kului tasan 25g eli puoli kerää. Ja siitä kestovaippakasasta ei tässä yhteydessä puhutakkaan...


tiistai 17. maaliskuuta 2009

Omat lapaset

Omat lapaset tuosta punaruskeasta hahtuvasta valmistuivat todella nopeasti. Tein varteen 2o2n resoria ja kämmenosan ilman peukalokiilaa eli todella yksinkertaista. En edes yrittänyt saada lapasista samanlaisia vaan aloitin toisen siitä mihin toinen loppui. Lankaa lapaset söivät 56g ja ne ovat kivan kevyet. Sopivan, kevyen huovutuksen lapaset saivat pesukoneessa 40asteen hienopesussa kera muutaman huonosti huopuneen hahtuvalisäimun ja niiden tästä samasta langasta neulottujen pitkälahkeisten pöpien.


tiistai 10. maaliskuuta 2009

Seuraavat housut uunista ulos!

Pöpät nro 3 valmistuivat aamupäivällä. Ihan ei 49g kiekonjämä riittänyt koko housuihin vaan jatkoksi oli kaivettava omasta varastosta meleerattua vaaleansinistä. Mainittakoon, että lankavarastoni keveni näiden housujen myötä peräti 10g eli kokonaiskulutus näihin housuihin oli 59g. Tähän housumalliin olen aivan ihastunut, toivottavasti ovat hyvät myös käytössä. Sen verran olen alkuperäistä ohjetta modifioinut, että teen tuosta haarakiilasta hieman korkeamman neulomalla kiilan alussa muutaman välikerroksen enemmän lisäysten väliin.
Ja niinhän siinä kävi, että kun housut putosivat valmiina puikoilta aloitin samantien omien lapasteni neulomisen. Sen verran aivotonta neulomista nämä ovat olleet, että samaan aikaan voi leikkiä lasten kanssa esimerkiksi junaradalla. Tosin lattialla istuminen ei ole tämän masun kanssa enää kovin mukavaa saati lelujen kerääminen.

Äitini toi toissaviikolla lapsille tuliaisena askartelulaatikot, joiden sisällä oli vaikka minkälaista tilpehööriä. Arvatenkin ne ovat olleet mitä suurimmassa suosiossa! Olavikin (2v 3kk) oppi pujottamaan helmiä ohueeseen pyöreään kuminauhaan, aika taitavaa, ainakin näin äidin mielestä. Minäkin sain oman laatikon, tyhjän tosin, mutta sitäkin ihanamman! Itse en ole tätä raaskinut ostaa, mutta monta kertaa olen sitä katsellut ja hypistellyt, kiitos äiti!




maanantai 9. maaliskuuta 2009

Lisää hahtuvaa


Minua vaivaa tällä hetkellä melkeimpä maaninen hahtuvalankojen neulomisvimma. Tuntuu kuin kaikki talon hahtuvat olisi nyt kertaheitolla saatava neulotuksi. Tai tarkemmin ottaen tämän talon hahtuvat eivät ole paljoakaan kuluneet vaan kevennystä on kokenut äitini hahtuvalankavarasto. Tunnustettakoon nyt kuitenkin, että suurin osa niistä on ollut minun vanhoja hahtuviani, jotka ovat olleet sijoitettuna tai "lainassa" äidilläni.

Tuntuu siltä, että käsien olisi käytävä kokoajan ja kun tekeillä ollut työ valmistuu alkaa seuraava jo hakeutua puikoille. Aloitin neulomaan kolmansia Pöpiä meleeratun sinisestä hahtuvakiekon jämästä, josta äitini on toissatalvena tehnyt minulle ja veljen vaimokkeelle lapaset. Nuo Pöpät valmistuvat onneksi todella vauhdilla ja ovatkin mitä mainiointa välipalaneulottavaa, Olavin Tomten nimittäin odottelee kassissa raitainspiraatiota...
Sunnuntaina sain vihdoinkin aikaiseksi saumuroida kankaiden reunoja pesukonereissua varten. Tulin lauantaina ostaneeksi lasten pussilakanoihin ihania kuviollisia lakanakankaita ja Kangastukku.comista tilaamani kestovaippaflanellitkin oli vielä kutistamatta. Samalla saumuroin ison kasan Tilda -kankaitani pesua varten. Olen nimittäin mukana foorumin muistotilkkutäkin keräysringissä ja tarkoitus olisi tehdä kymmenen tilkkublokkia muistoksi tildaystäville.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Ainon bambuneule

Aivan ihanaa olla taas kotona! Kyllä se oma koti vaan on paras paikka. Viikko mummolassa vierähti onneksi nopeasti, mutta vaikka mummola onkin oma lapsuudenkotini, niin ei se ole kotini enää. Olo oli kuin kylässä, vieraassa paikassa. Oli jotenkin hassua huomata, että vaikka harva asia vanhassa kodissa on muuttunut, niin tunnetasolla muutos on todella suuri. Nurkista löytyy vieläkin vanhoja tavaroitani, sellaisiakin joita pitäisi jonain päivänä siirtää tänne omaan kotiin.
Ainon Sirdar Babybamboo -langasta, neulottu takkikin on ollut valmiina jo pari viikkoa ja Ainon itse nappilaatikosta valitseman napinkin sain viime viikolla ommeltua paikoilleen. Neuleen kuvaaminen onkin ollut sitten se vaikea juttu! Neiti ei malta olla paikallaan sen vertaa, että saisi napattua edes jokseenkin kelvollisia kuvia. Lisänä vielä se, että sisällä on liian pimeetä ja kamera aivan uppo-outo! Onneksi perjantaina paistoi aurinko ja mummolan pihamaalla sain napattua muutaman kuvan.
Tästä tuli kyllä kiva takki, vaikka ohje olikin loppujen lopuksi aivan omasta hatusta vedetty, vain kuvan mukaan neulottu. Joskus tällaiset kokeilut ovat kyllä poikaa. Tässä vielä lähempi kuva tuosta kaarrokkeesta ja raglan -kavennuksista.
Aino sai kaksi viikkoa sitten elämänsä ensimmäiset luistimet ja niitä onkin käyty testaamassa melkein joka päivä sen jälkeen. Ainosta luisteleminen on ihanaa ja kivaa ja pakko myöntää, että neiti on taitava! Itse kun en ole koskaan oppinut luistelemaan kunnolla, osaan todellakin arvostaa tuota taitoa. Taitaa neiti tulla isäänsä noiden liikunnallisten lahjojensa suhteen!

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Hahtuvaisia

Olavin Tomten -takkiin meinattuja lankoja etsiessä käsiin osui pussukallinen luonnonvärisiä hahtuvalankoja, jotka olen joskus vuosi sitten äitini varastosta realisoinut. Niistä oli aikanaan tarkoitus tehdä Olavin taskuvaippiohin imuja, mutta ne jäivät silloin tekemättä. Nyt otin lankanöttöset puikoille ja neuloin niistä imuja uuden vauvan vaippoja varten. Lankaa oli kuitenkin niin reilusti ja tuo harmaa hahtuva niin unelman pehmeetä, että siitä piti ehdottomasti kokeilla Ullassa ollutta villa Pöpien ohjetta.

Punnitsin langan ennen aloittamista ja sitä oli vajaat 50g jäljellä. Koska nuo meidän lapset eivät ole olleet kovinkaan pieniä vauvoja, loin silmikoita heti alkajaisiksi toiseksi pienimmän koon silmukkamäärillä. Lanka riitti juuri ja juuri, mutta housut ovat todella pientä kokoa. Saattavat mennä ehkä ensimmäisten viikkojen ajan, mutta muistelin, että tuo harmaa hahtuva kutistuu ensimmäisessä pesussa aikalailla. No, se nähdään sitten kun ovat käyneet pesussa.
Tuolla Ullan ohjeella housuista tuli todella mukavan malliset ja ennenkaikkea saumattomat! Pöpistä piti ehdottomasti kokeilla myös pitkälahkeiset versiot. Olen tuollaisen tumman hahtuvakiekon ostanut Helsingistä Taitoshopista joskus kymmenisen vuotta sitten, mutta olen tähän asti pitänyt sitä todella synkän värisenä. Silloin se oli ainoa vaihtoehto värillisissä hahtuvakiekoissa. Kiekolla se onkin melkein mustaa vaikka väri todellisuudessa vaihtelee ruskeasta, viininpunaiseen ja punaiseen.
Näistä tein suosiolla isommat, tuossa resorissa on 12s puikolla ja haarakiilaakin vähän sovelsin. Nämä pöpät ovat varmasti mainiot yöhousuina! Tuo langan väri tuli vasta valmiina neulepintana kunnolla esiin ja nyt on pakko todeta, että väri on hyvä, varsinkin auringonpaisteessa kuvattuna. En taida raaskia tehdä toisia housuja, vaan teenkin itselleni lopusta langasta lapaset. No, lankaa on kyllä vielä sen verran, että voi siitä vielä lapasten jälkeen saada yhdet lyhytlahkeiset pöpät tehtyä.

Olavin Tomten -takkikin on päässyt jo puikoille ja kovasti pähkäilen raidotuksen kanssa. En osaa vielä sanoa, onko tuo hyvä vai ei! Ihan kivalta tuo näyttää, täytyy varmaankin vaan jatkaa ja katsoa miltä näyttää isompana pintana.


perjantai 6. maaliskuuta 2009

Tilda Lumiukko 2009


Kuinkahan moni muistaa vielä Biibun marraskuussa järjestämän arvonnan, johon osallistuminen vaati rohkeutta ja palkinnoksi luvattiin jotain suurta? Tuon arvonnan voitto osui minun kohdalleni ja postissa saapui iso paketti, joka piti sisällään oikean Tilda Lumiukon valmistuspaketin, tosin ilman lunta. Sen verran voittoon sisältyi ompelua, että Ukon tumput ja hatun koristeet täytyi tehdä itse.
Biibu esitteli oman Ukkonsa jo marraskuun lopulla, mutta sen jälkeen on tullutkin paljon lisää lunta ja on pitänyt pakkasta. Vasta tällä viikolla alkoivat suojasäät ja päästiin lasten kanssa lumiukon rakennuspuuhiin. Tämä Ukko rakennettiin mummolan pihalle ja tietysti palkintoon kuulunut ihana lapio jäi kotioven pieleen.

Eli tässä siis vaaleanpunainen versio aidosta Tilda Lumiukosta tämän päivän auringonpaisteessa kuvattuna. Vähän on Ukon silmät alkaneet valua alaspäin. Täytyy toivoa, että suojasäät jatkuvat ja saadaan omallekin pihalle Ukko rakennettua!



torstai 5. maaliskuuta 2009

Loruilua

Päädyin taas kerran osallistumaan vaihtoon. Tällä kertaa kyseessä on kas kummaa Tildafoorumin lorukorttivaihto. Tällä kertaa ei kuitenkaan tehdä tildakortteja vaan ihan kaikenlaisia. Vaihtoon olikin syytä osallistua, koska Olavikin osaa jo ulkoa suurimman osan pussistamme löytyvistä loruista! Lorukorttien tekeminen pelkästään itselle on jotenkin ankeaa puuhaa. Pitäisi miettiä monta lorua ja niihin sopivat kuva-aiheet. Vaihdossa teet vain yhdenlaisia kortteja ja saat tilalle monta erilaista!
Etsin korttien aiheeksi jotain poikamaista, mutta lopulta valitsin aiheeksi kuitenkin lumiukon. No, lumiukko on aika neutraali eikä ainakaan liian hempeä. Sen verran Tildaa ujutin näihinkin, että ukkojen huivit on leikelty Tilda lahjapaperista.

Lumiukko iltasella
katseleepi kuuta,
nenä sen on porkkanasta ja
kädessä on luuta.
Lumiukko itseänsä
jättivahvaks` luuli.
Aurinkoinen vahvempi on,
kertoi sille tuuli.
Lumiukko narskahteli:
Mua ei kukaan voita!
Kuu nyt kuiskas taivahalta:
Hiljaa olla koita!
Aamusella aurinkoinen
päivänsäteen heitti,
porkkanan ja varsiluudan
lumisohjoon peitti.